Kosteusmittaus ja kaasutarkastus.

Miksi kosteusmittaus on käytetyn asuntoauton tärkein tarkastus

Käytetyssä asuntoautossa ja asuntovaunussa on yksi vika, joka voi tehdä koko ajoneuvosta taloudellisesti kannattamattoman: kosteusvaurio. Moottorin, vaihteiston ja laitteiden viat ovat rahalla korjattavissa ja hinta on tiedossa etukäteen. Rakenteeseen päässyt vesi ei ole, koska vaurion laajuus selviää vasta kun seinä avataan.

Pohjoisessa ilmasto tekee ongelmasta terävämmän kuin Keski-Euroopassa. Talven aikana ajoneuvo elää kymmeniä kertoja pakkasen ja suojan välillä. Jokainen jäätymisjakso laajentaa rakenteessa olevaa vettä noin yhdeksän prosenttia, ja se työntää liitoksia auki. Siksi sama ajoneuvo, joka on ollut Ruotsin tai Suomen pohjoisosassa, vaatii tarkemman mittauksen kuin eteläinen vastine.

Tyypillinen kosteusvaurio ei ala katolta vaan sivuseinän ja katon saumasta, ikkunan kehyksestä tai takaseinän valaisinläpiviennistä. Vesi ei valu suoraan alas: se kulkee rakennekerroksen sisällä ja tulee näkyviin usein aivan toisessa kohdassa kuin missä vuoto on. Tämän takia pelkkä silmämääräinen tarkastus ja hajun haistelu eivät riitä.

Kosteusvaurion korjaus on työvoittoinen. Yksittäisen seinäelementin avaaminen, kuivatus, lahonneen vanerin vaihto ja uudelleen tiivistys on tyypillisesti tuhansien eurojen työ. Jos vaurio on levinnyt lattiarakenteeseen, korjaus voi maksaa enemmän kuin ajoneuvon jäännösarvo. Juuri siksi mittaus tehdään ennen kauppaa, ei sen jälkeen.

• Kosteusvaurio on ainoa vika, jonka hintaa ei voi arvioida ennen purkamista.
• Pohjoinen pakkasjaksotus rasittaa saumoja enemmän kuin eteläinen ilmasto.
• Vuotokohta ja näkyvä jälki ovat harvoin samassa paikassa.
• Seinäelementin korjaus on tyypillisesti tuhansien eurojen työ.

Näin mittaamme: mittarit, pisteet ja raja-arvot

Käytämme piikkimittaria eli vastusmittaria, joka mittaa puurakenteen kosteuspitoisuutta kahden anturin välillä. Mittaus tehdään sisäpuolelta rakenteen läpi, jolloin lukema kertoo seinän sisällä olevan puun tilan — ei pintaverhoilun kosteutta. Pintakosteusmittarilla saa vain suuntaa, koska se reagoi myös metalliin ja liimoihin.

Mittauspisteitä on jokaisessa ajoneuvossa kymmeniä. Käymme läpi systemaattisesti samat kohdat: sivuseinien alareunat molemmin puolin, takaseinä ja peräkulmat, etuseinä ja kuljettajan puoleinen ylänurkka, kaikkien ikkunoiden ja luukkujen kehykset, oven karmi, sängyn alusta, kaappien takaseinät, pesuhuoneen nurkat ja lattia hanan ja viemärin ympäriltä.

Raja-arvot ovat alalla käytännössä yhtenäiset. Alle 15 prosenttia on kuiva ja normaali. 15–20 prosenttia on kohonnut lukema, joka vaatii selityksen: se voi johtua tuoreesta pesusta, kondenssista tai alkavasta vuodosta. Yli 20 prosenttia on kostea rakenne, jossa on aktiivinen tai hiljattain ollut vuoto. Yli 25 prosenttia tarkoittaa käytännössä aina rakenteen avaamista.

Yksittäinen korkea lukema ei ole tuomio, mutta se on aina syy jatkaa. Jos löydämme kohonneen arvon, mittaamme ympäriltä laajemmin ja selvitämme, onko kyse yhdestä pisteestä vai laajemmasta alueesta. Kirjaamme molemmat ylös. Ostajalle on tärkeämpää tietää vaurion rajat kuin nähdä kaunis paperi.

Mittaus tehdään lämpimässä ja kuivassa hallissa. Kylmässä ja märässä ulkoilmassa otetut lukemat eivät ole vertailukelpoisia, ja se on yleisin syy siihen että kaksi mittausta samasta autosta antavat eri tuloksen.

• Piikkimittari rakenteen läpi — ei pelkkä pintakosteusmittari.
• Alle 15 % kuiva · 15–20 % kohonnut · yli 20 % kostea · yli 25 % avattava.
• Kymmeniä mittauspisteitä, aina sama järjestys.
• Mittaus lämpimässä hallissa, jotta lukemat ovat vertailukelpoisia.
• Kohonnut lukema kartoitetaan laajemmalta alueelta ja kirjataan ylös.

Kaasutarkastus: mitä käymme läpi ennen luovutusta

Kaasujärjestelmä on toinen kohta, jossa käytetty ajoneuvo yllättää ostajan. Nestekaasuletkut vanhenevat, säätimet väsyvät ja liitokset löystyvät tärinässä. Tarkastamme jokaisesta ajoneuvosta letkujen kunnon ja iän, säätimen toiminnan, liitosten tiiveyden, kaasupullokaapin tuuletuksen ja sulkuventtiilien toiminnan.

Letkut ovat kulutusosia. Niissä on valmistusvuosi merkittynä, ja käytännön sääntö on että yli kymmenen vuotta vanha letku vaihdetaan riippumatta siitä miltä se näyttää. Kumi kovettuu sisältä ulospäin, joten ehjännäköinen letku voi olla käyttöikänsä päässä. Tämä on halpa osa ja kalliin vahingon estäjä.

Käymme läpi myös laitteet, jotka kaasua käyttävät: liesi, uuni, jääkaappi kaasukäytöllä ja lämmitin. Testaamme että kaikki syttyvät ja liekki on tasainen ja sininen. Keltainen tai nokeava liekki on merkki väärästä seoksesta tai likaisesta polttimesta ja se korjataan ennen luovutusta.

Häkävaroitin ja kaasuvaroitin kuuluvat jokaiseen asuntoautoon. Tarkastamme että varoitin on olemassa, toimii ja että sen käyttöikä ei ole päättynyt — antureilla on yleensä 5–10 vuoden käyttöikä, jonka jälkeen laite pitää vaihtaa vaikka se piippaa testinapista.

Suomessa rekisteröintikatsastuksessa kaasulaitteet ovat yksi kohta, jossa tuontiajoneuvo voi saada huomautuksen. Kun järjestelmä on käyty läpi jo Kalixissa, katsastus menee tavallisesti läpi ensimmäisellä kerralla.

• Letkujen ikä ja kunto — yli 10 vuotta vanha letku vaihdetaan.
• Säädin, liitokset, sulkuventtiilit ja pullokaapin tuuletus.
• Liesi, uuni, jääkaappi ja lämmitin testataan kaasukäytöllä.
• Kaasu- ja häkävaroittimen olemassaolo ja käyttöikä.
• Vähemmän huomautuksia Suomen rekisteröintikatsastuksessa.

Mitä saat kirjallisena — ja miksi se on rahaa myyntihetkellä

Jokaisesta luovutettavasta ajoneuvosta annetaan mittaustulokset kirjallisena: mittauspisteet, lukemat prosentteina, päivämäärä ja kaasutarkastuksen kohdat. Emme anna pelkkää hyväksytty-leimaa, koska se ei kerro ostajalle mitään. Numerot kertovat.

Dokumentin arvo näkyy vasta kun myyt ajoneuvon eteenpäin. Kun sinulla on mittaushistoria kolmelta tai viideltä vuodelta, ostaja näkee että rakenne on ollut kuiva koko omistusaikasi. Se on käytetyn asuntoauton hinnassa merkittävämpi tekijä kuin useimmat lisävarusteet, koska se poistaa nimenomaan sen riskin jota ostaja pelkää.

Suosittelemme mittaamaan ajoneuvon kerran vuodessa, mieluiten syksyllä ennen talvisäilytystä. Silloin mahdollinen kesän aikana syntynyt vuoto löytyy ennen kuin pakkanen ehtii laajentaa vahinkoa. Teemme mittauksen myös aiemmin myydyille ajoneuvoille — soita ja sovi aika.

Julkaisemme mittaushavaintoja myös kokoavana tietona sivustollamme: mitkä mallit ja vuosimallit tuottavat kohonneita lukemia ja missä kohdissa. Se on suomalaiselle ostajalle hyödyllistä tietoa jo ennen kuin auto on valittu, koska tietyt rakenneratkaisut toistuvat.

• Kirjalliset lukemat pisteittäin, ei pelkkää hyväksymismerkintää.
• Mittaushistoria nostaa jälleenmyyntihintaa enemmän kuin lisävarusteet.
• Suositus: mittaus kerran vuodessa, syksyllä ennen säilytystä.
• Mittaamme myös aiemmin myydyt ajoneuvot — varaa aika.

Mitä ostaja voi itse tarkastaa katsomiskäynnillä

Vaikka mittaus on tehty, kannattaa katsoa itse. Ensimmäinen asia on haju: kostea rakenne haisee kellarille, ja haju on voimakkaimmin havaittavissa kun ajoneuvo avataan aamulla ensimmäisen kerran. Jos sisällä on voimakas raikastin, kysy suoraan miksi.

Paina sormella sivuseinän alareunaa, sängyn alustaa ja pesuhuoneen nurkkaa. Terve rakenne on kiinteä. Jos pinta joustaa tai tuntuu pehmeältä, rakenteessa on ollut vettä. Katso myös katon ja seinän saumalistat: uudelleen tiivistetty sauma näkyy silikonin sävystä ja epätasaisuudesta.

Tarkasta ikkunoiden kehykset sisältä. Tummuneet nurkat, aaltoileva verhoilu ja irronnut tapetti kertovat kosteudesta. Avaa kaikki kaapit ja katso takaseinät — vuoto näkyy usein ensin kaapin takana, koska ilma ei kierrä siellä.

Kysy myyjältä kolme kysymystä: milloin ajoneuvo on mitattu, millä mittarilla ja saanko lukemat kirjallisena. Jos vastaus mihinkään näistä on epämääräinen, se on itsessään tulos. Meillä vastaus on aina sama: mittaus on tehty, piikkimittarilla, ja saat lukemat mukaasi.

• Haju aamulla, ennen tuuletusta — kellarin haju on merkki.
• Painallustesti: sivuseinän alareuna, sängyn alusta, pesuhuoneen nurkka.
• Ikkunoiden kehykset ja kaappien takaseinät sisältä.
• Kysy: milloin mitattu, millä mittarilla, saanko lukemat kirjallisena.